Hiilipiirrosten kokoelma harmaan kluutti­kannen sisällä hurmaa haptisuudellaan. Koko kirja henkii käsillä tekemisen iloa – tekoälyn rynnistyksen aikoina se tuntuu tärkeältä otteelta, jopa julistukselta, kirja­ maailmassakin. Kannen puriste tekee viivapiirroksesta kolmiulotteisemman, ja kluutin karheus keskustelee karhean hiili­ piirroksen kanssa mielenkiintoisesti. Etu­lehtien hempeä vaaleanpuna yllättää kuin vastaan tulisi ihmisen iho, ja sormenjäljet siinä tuovat lukijan lähes osaksi piirtäjää. Koko lukemisen matkalla sormen kosketus kuuluu kuvien oheen; hiili, paperi ja käsi kuljettavat kirjaa eteenpäin. Kuvien voima järisyttää, ja viimeisen kuvan häipyminen sivun sisään koskettaa. Lopun kuvaluettelokin on lakonisuudessaan kaunis ja informatiivinen.